Tapaninpäivä

48,7 kg

aamupala 150 kcal
pääruoka 350 kcal
jälkiruoka 500 kcal

yhteensä 1000 kcal

Sisko sai joululahjaksi kuntopyörän. Siitä näkee, kuinka paljon kaloreita on kuluttanut. Arvaatte varmaan, mitä teen koko joululoman.

Suklaata ja kiloja

Paino tänä aamuna 48,9 kg.

Kaloreita ruuasta n. 800, eli suunnilleen sama kuin eilen. Tänään jätin kinkun kokonaan pois, mutta näköjään söin muuta tilalle... Suklaasta tulikin sitten ne 300 lisäkaloria, eli yhteensä tänään n. 1100 kcal.

Mietin tänä aamuna tätä mun laihdutussotkua. Olen koko ajan ajatellut olevani kaikessa tosi realistinen ja ajattelevani järjellä. Ettei mulle tulisi mitään epärealistisia pelkoja painon tai kaloreiden suhteen. Nyt kuitenkin aamulla mietin pitkään, käynkö edes vaa'alla. Pelkäsin, että vaaka näyttää 51 kiloa. Siis 51?! Söin 1500 kcal yhtenä päivänä ja pelkäsin, oikeasti pelkäsin, että olisin lihonut yli kaksi kiloa. Tajuan kyllä, ettei se voi olla mahdollista, mutta jos kuitenkin... Sain nauraa itselleni, kun vaaka ei ollut edes 49 kilon yli mennyt. Onneksi.


Tänään tulee tuplapostaus. Ton ylemmän tekstin kirjoitin seitsemän maissa. Sen jälkeen tuleekin ei-niin-onnellinen loppu tälle päivälle.

Illalla ajattelin, ettei kaloreita ole kuitenkaan niin paljon tullut, etten voisi avata yhtä joululahjaksi saamistani suklaapaketeista ja herkutella muutamalla suklaakonvehdilla. Ihan vaan joulun kunniaksi. Päädyin sitten avaamaan Pandan Suomi mustikkakonvehti -suklaarasian. Samalla katselin lempivloggaajieni vlogeja, joita en ollut vielä ehtinyt katsoa.

Ja siinä lojuin yli kolme tuntia sohvalla huomaamattani suklaata mussuttaen. Ja vedin vittu naamariin sen koko vitun suklaapaketin. Siis ne vitun 1200 kilokaloria, jotka siinä vitun rasiassa oli. Joku saattaa ehkä arvata, millainen itseinho-ahdistuskohtaus tuli. Seuraavat neljäkymmentä minuuttia istuin suihkussa oksentamassa ja itkemässä.

En ole ikinä tykännyt oksentamisesta, enkä tykkää siitä vieläkään. Viime keväänä okensin muutaman kerran ja kesällä yhden kerran, jonka jälkeen päätin olla oksentamatta. Lokakuussa oksensin kerran. Tämä oli nyt jo viides kerta joulukuun aikana. Hups. Tänään taisin myös oppia oksentamaan kunnolla. En ole ikinä työntänyt hammasharjaa (kyllä, oksennan hammasharjan kanssa) niin syvälle kurkkuun kuin tänään. Enkä ole ikinä oksentanut tarkoituksella niin paljon kuin tänään.

Ps. mulla ei ole bulimiaa, eikä tule.

Joulu

Joulukuun puolivälissä hoipuin vähän yli viidenkymmenen kilon painossa. Viimeksi kun kävin vaa'alla, 22. päivä, painoin 48,6 kiloa.

Tänään söin suklaata. Paljon. Mutta se ei haittaa, ei tänään, koska on joulu. Jouluruokaa söin koko päivänä nopeasti laskettuna 800 kcal + suklaata, josta tulee aivan järkyttävästi kaloreita. Pelkäänpä, että pelkästään suklaasta tulleet kalorit lähenevät 700...

Yhteensä kaloreita enemmän kuin pitkään aikaan. Noin 1500. Mutta hei, se ei haittaa tänään. Koska on joulu.

Iloista joulua kaikille! <3

Jouluherkkuja

En ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan. Koska joulukuu, jouluherkut, pikkujoulut... Joskus tuntuu, että vihaan joulua yhtä paljon kuin sitä rakastan. Meinasin pitää taukoa joulun yli ja aloittaa uudesta vuodesta uudelleen, mutta eieiei mä en pysty, mä oksennan kun nään itseni peilissä, en halua olla näin lihava. Toivon, että en olisi koskaan lihonutkaan tällaiseksi valaaksi.

En ole käynyt vaa'alla. En ole uskaltanut. Mutta lupaan tulla kertomaan tänne heti, kun uskallan. Mä en edes tiedä, milloin tulen tänne seuraavan kerran kirjoittamaan. Ehkä huomenna, ehkä joulun jälkeen. Toivottavasti vielä tänä vuonna.

Kylmä ilma ja kuumaa teetä

Ulkona on melkein viisi astetta pakkasta. Koeviikon viimeinen koe tehty ja kävelen yhdeksän kilometriä kotiin, koska tiet ovat liian liukkaita ajaa. Kotona mä keitän pannullisen vihreää teetä, puen superison hupparin ja kääriydyn peittoon, jossa lojunkin seuraavat kaksi tuntia selaillen blogeja ja juoden kuumaa teetä. Voisiko päivä enää täydellisemmäksi muuttua...?

Kyllä voi. Mä nimittäin olen saavuttanut 48 eli saan taas uuden rastin. Järkytyin aamulla, paino oli noussut 200 grammaa, aamupaino oli 48,1 kg. Se oli kuitenkin vain siitä, että mahassa olivat vielä edellisen päivän ruuat ja juomat. Kävin kahdelta uudestaan vaa'alla ja toiveeni kävi toteen: 47,8 kg. Nyt olen tasan tarkkaan siinä, mihin jäin viime kesänä. Mutta tällä kertaa mä en aio lopettaa tähän, vaan mä jatkan, saavutan tavoitteeni.

Olen tänään syönyt n. 200 kcal, joka koostuu kiivistä, kolmesta mandariinista ja kauhallisesta sienikastiketta. Makaronia olisi ollut kastikkeen kanssa, mutta kun ketään ei ollut kotona... Mitä sitä turhaan vetää jotain kaloripommia, jos voi olla ilmankin? Vaikka ajattelin kyllä toissapäivänä, että syön joka päivä vähintään 300 kcal. Mutta kun ruokaa ei vaan tee mieli, niin onhan siitä kaikki ilo otettava irti. Ehkä.

Laittilimua

Aamupaino 47,9 kg. Voisin laittaa jo uuden rastin, mutta haluan varmistua, että paino myös pysyy 48 alla. Päätin pitää tänään vähän "enempikalorisen" päivän, etten mene ihan säästöliekille. Kaloreita tulikin se tavoite, n. 600. Suuhun on tänään mennyt 6 kiiviä (~200 kcal), vähän pähkinöitä (~100 kcal), kuivaa ruisleipää ilman voita (150 kcal), sienimunakasta (~150 kcal), teetä 4 dl, cola lightia 5 dl ja vettä n. 6 dl.

Pelottaa vähän, että paino nousee huomiseksi. Vaikka ei sen nyt 600 kalorilla pitäisi mihinkään nousta, mutta jos... Uskon silti, että tää oli ihan hyvä juttu syödä yhtenä päivänä vähän enemmän. Oon kuitenkin juonut ton 1,5 l, joten aineenvaihdunnan pitäisi olla vähän nopeampaa...?

En yleensä tykkää juoda mitään limuja (tai tykkäsin kyllä ennen...), koska joko niissä on kaloreita tai hirveät määrät lisäaineita. Juomista en halua yhtään ylimääräisiä kaloreita, enkä siksi juo yleensä muuta kuin vettä ja teetä. Mua vierastuttaa kaikennäköiset makeutus- ja säilöntäaineet, enkä tykkää siksi light- tai zerojuomista. Limuissa on myös tosi paljon happoja, joten hampaatkin (joista olen tosi tarkka, kiitos perfektionismin) menevät pilalle. Nyt olin kuitenkin saanut ilmaiseksi puolen litran pullon Freeway Cola lightia, joten ajattelin tehdä poikkeuksen ja juoda sen. Ei se kyllä mitään kovin hyvää ollut, mutta ainakin aineenvaihdunta nopeutuu, jos ei muuta.

Pakko onnistua

-500 g eilisestä, eli paino tänä aamuna 48,1 kg. Olen koko päivän vain lukenut psykologiaa ja matikkaa, koska ensi viikolla koeviikon vikat kokeet. Mun on pakko onnistua, koska toi on mun viimenen psykologian kurssi koko lukiossa ja haluan siitä hyvän numeron. Matikassa uskon pärjääväni, mutta pelkään, että en osaa mitään kuitenkaan... Pitkän matikan aion myös kirjoittaa, joten mun on pakko oppia noi asiat täydellisesti. Keskiviikkona onneksi vapaapäivä ja torstaina alkaa uusi jakso.

Tänään on mennyt muuten ihan hyvin. Kalorit pyörivät siinä 350 paikkeilla. Olen syönyt pienen annoksen perunamuusia (100 kcal) ja karjalanpaistia ilman lihaa (50 kcal) ja siskon leipomaa suklaakakkua palan (200 kcal).

Huomaan taas sen, kuinka ruokaa ei enää tee edes mieli, kun on tottunut syömään sen verran vähäisesti. Välillä on pakko pakottaa itsensä syömään, vaikkei haluaisi. Mä en usko, että paastoaminen kannattaa pitkällä aikavälillä, koska se usein johtaa ahmimiseen ja saa vain elimistön säästöliekille. Söin kerran viikon ajan joka päivä enintään 200 kcal. Paino tippui kahtena ekana päivänä, mutta jumittui sitten paikoilleen loppuviikoksi ja sai aikaan ahmimiskohtauksen. Mulle sopii paremmin sellainen vaihteleva, 300-600 kcal ruokavalio. Sillä paino on tippunut parhaiten.

Yksi ruutu lisää

Aamu alkoi hyvin, paino oli pudonnut alle 49, eli sain rastia tuolta jo yhden ruudun lisää. Tarkalleen se oli 48,6 kg. Viimeksi painoin tuon verran yli neljä kuukautta sitten, juuri ennen kuin jostain syystä lopetin laihduttamisen. Alimmillaan painoin 47,8 kg heinäkuun alussa. En tajua kuinka olin niin typerä, juuri kun olin päässyt noinkin alas, vetäisin naamaan sellaiset 2000 rasvaista kaloria... Ja siitä sitten vaan söin syömästä päästyäni ja lihoin lihomistani, kunnes olin lihonut kaiken saavuttamani takaisin. Nyt olen onneksi taas päässyt pois viitosella alkavista luvuista, enkä aio niihin palata. En enää.

Tänään olen syönyt pyöreästi noin 300-400 kcal. Mulla ei ole hajuakaan tän päivän ruokien kalorimääristä, kun kaikki oli jonkun itsetekemää. Kalorilaskurin avulla arvioiden veikkaisin jotain tuohon suuntaan. En ole ollut kotona koko päivänä, kun olen ollut auttamassa yhdessä tapahtumassa, ja hyvä niin. Siellä on niin helppo sanoa niille vieraille ihmisille, että joo, mä otin tosta buffasta sämpylän jokin aika sitten ja joo, söin jo pullankin. Sisko oli mun kanssa siellä, ja sitäkin on niin helppo huijata sanomalla vaan, että söin kun se oli kantamassa niitä palkintoja sisään. Tietysti isompana huolehdin, että sisko saa syötyä riittävästi. Ja söin mä puolikkaan kroissantinkin (hyi hitto), ettei mua varmasti epäiltäisi. Illalla söin sitten kotona, mutta se on ihan hyvä, koska jotainhan mun on pakko syödä.

Meren laulu

Haluan upottaa varpaani hyiseen meriveteen, sukeltaa syvälle pyörteisiin,

tuntea sen kosketuksen ihollani, kuiskaukset, lupaukset.

Vajota alemmas meren pohjattomaan hämärään,

missä ei ole ruumista, on vain puhdas sielu, läpikuultava ja hauras.

Ja lopulta kuulla sen laulun, meren laulun, jonka kuulee vain puhtain sielu...

Lopetin jo kerran, mutten voinut elää ilman sitä. Aion jatkaa, kunnes saavutan tavoitteeni. Haluan vajota syvälle, kuulla meren laulun. Olla läpikuultava ja hauras, liikkua kuin haamu käytävällä, huoneesta toiseen. Sitä minä haluan, eniten maailmassa.